Karilleajo

Veden alla piilevät kivet ja matalikot aiheuttavat joka vuosi monelle veneilijälle stressiä ja vaaratilanteita. Yli puolet niistä veneilijästä, jotka kertoivat kokeneensa läheltäpiti-tilanteen viimevuonna, oli ajanut karille tai saanut pohjakosketuksen. (Veneilytutkimus 2024, Traficom). Tutustu alla oleviin ohjeisiin, niin vältyt pohjakosketukselta tänä kesänä!

Pysy vesillä koko ajan tietoisena sijainnistasi

Suhteuta kulkunopeutesi aina sellaiseksi, että ehdit varmasti seurata sijaintiasi, navigoida ja tähystää joka suuntaan (360°). Seuraa koko ajan merikartasta, missä kohtaa olet ja minne olet menossa. Vaihtele elektronisen merikartan zoomausta, niin näet kaikki merkit ja karikot paremmin. Huom. Mihinkään merikarttaan ei ole merkitty kaikkia kiviä. Jatkossa niihin tullaan merkitsemään vain kivikkoiset alueet yksittäisiä kiviä.

Vertaa merikartan näkymää ympärilläsi olevaan maisemaan, luotoihin, saariin ja maalla havaittaviin kiintopisteisiin (esim. mastot tms. rakenteet) sekä rannoilla ja vesillä oleviin merimerkkeihin. Tähystä tarvittaessa kiikarilla ja käytä hakuvaloa hämärässä. Huom. Sisävesien karttaa kutsutaan myös merikartaksi.

Oman sijainnin tietäminen on vesillä on turvallisen veneilyn ehdoton perusta. Pysähdy heti selvittämään sijaintisi, jos et tiedä missä olet. Pysähdy myös silloin heti, jos et näe tai löydä tähystämääsi väylän seuraavaa merimerkkiä. Saatat tähystää sitä väärästä suunnasta tai voit jopa olla matkalla väylän ulkopuolella olevalle karille.

Seuraa kulkusuuntaasi myös kompassista

Ole koko ajan tietoinen siitä, mihin ilmansuuntaan olet menossa. Veneilijät voivat helposti eksyä tutussakin ympäristössä, koska sama maisema näyttää toiseen vuorokaudenaikaan ja eri kelissä sekä vastakkaiseen suuntaan kuljettaessa ihan erinäköiseltä.

Opettele ilmansuuntien asteet ulkoa, niin kompassin lukeminen on helpompaa. (Pohjoinen 0°, itä 90°, etelä 180° ja länsi 270°). Ole kuitenkin tietoinen siitä, että veneesi magneettisuus aiheuttaa kompassiin aina eksymää ja maan magneettikenttä vuotuista erantoa. Huom. Hyvään elektroniseen merikarttajärjestelmään ja paperiseen merikarttaan on merkitty väylien kulkusuunnat asteina kumpaakin suuntaan.

Opettele tunnistamaan merimerkit kartalta ja luonnosta

Opettele merimerkit (kardinaali, väylä ja erikoismerkit ennen vesille lähtöä. Näin osaat sivuuttaa rannoille ja luodoille sijoitetut, sekä vesillä olevat merimerkit aina niiden oikealta, turvalliselta puolelta. Tätä varten sinun tulee tietää myös ilmansuunnat suhteessa kulkusuuntaasi.

Huom. Vesilaki ohjeistaa yksityisiä esim seuroja merkitsemään yksityisiä turvalliseksi katsomiaan vesiväyliä kardinaali ja karimerkin kaltaisilla sinivalkoisilla merimerkkeillä (Traficom 2020) Niitä ei ole merikartoissa eikä Väylävirasto vastaa niiden sijainnista, eikä tarkastamisesta. Huom. Vesiliikennettä ohjaavia merkkejä kutsutaan myös sisävesillä merimerkeiksi.

Seuraa sijaintiasi koko ajan myös paperiselta merikartalta

Paperikartta näyttää selkeän kokonaiskuvan laajasta vesialueesta. Elektroniset laitteet eivät ole 100 % luotettavia, koska niiden akun varaus voi loppua, ohjelmisto jumittua, laite mennä rikki tai sammua, jos se kastuu tai putoaa. Tiedosta se, että satelliittipaikannuksessa on aina poikkeamaa siihen, missä kohtaa todellisuudessa olet. Satelliittipaikannussignaalia (gnss) voidaan myös tahallisesti häiritä.

Elektroniset karttaohjelmat poikkeavat aina jonkin verran toisistaan, eikä niihin ole merkitty kaikkia kareja. Yleensä osa niiden merimerkeistä ja kareista saadaan esiin vasta, kun näkymää zoomaa riittävän suureksi. Pidä veneesi kartat ja karttaohjelmat päivitettyinä, sillä niihin tehdään tarkennuksia ja korjauksia lähes vuosittain.

Huom. Älypuhelimiin ja tabletteihin on saatavana erilaisia navigointisovelluksia. Niitä voikin käyttää navigoinnin tukena, mutta älä koskaan navigoi pelkän puhelimen avulla. Lainsäädäntökin edellyttää, että veneessä on oltava mukana virallinen paperinen merikartta. Suojaa elektoniset laitteet ja puhelimet kastumiselta ja huolehdi niiden latauksesta. Muista, että sijaintipalvelu kuluttaa akun varausta nopeasti, siksi mukaan kannattaa aina ottaa myös varavirtalähde ja latausjohto.

Tiedä aina mikä on veneesi syväys

Selvitä etukäteen ja suunnittele reittisi sen mukaan, kuinka paljon vettä veneesi tarvitsee alleen. Turhia riskejä ei kannata ottaa, varsinkaan aallokkoisella kelillä. Liian matalassa vedessä liikkuminen lisää karilleajon riskiä ja stressaa veneen päällikön lisäksi yleensä koko miehistöä.

Tarkista aina ennen vesille lähtöä, kuinka korkealla vesi juuri sinä päivänä on (esim. Ilmatieteenlaitos ja ymparisto.fi). Mm. tuuliolosuhteet vaikuttavat vedenkorkeuteen merellä. Sisävesillä yleensä sulamisvedet, kuivuus, sateet, jokien padot ja niiden juoksutukset. Huom. Vedenkorkeus saattaa vaihdella jopa 2 metriä Suomen kaikilla vesialueilla, sekä sisävesillä, että merialueilla.

Etukäteen suunnitellulla reitillä veneily on rattoisaa, kun tietää aina kulkevansa riittävän syvällä väylällä.

Toimi näin, jos ajat karille:

Katso viisi toimintaohjetta klikkaamalla ohjeen sivulla olevaa nuolta.

Rauhoitu ja kokoa itsesi

Rauhoita itsesi ja ota ohjat.
Laita veneen moottori heti vapaalle tai sammuta se, ellei se jo sammunut hätäkatkaisimen irrottua horjahduksesi aikana. Päästä purjeiden jalukset vapaiksi tai laske purjeet nopeasti alas siksi, että niistä loppuisi veto ja venettäsi kallistava paine helpottaisi.

Karilleajo tapahtuu yllättäen, joskus jopa hyvällä kelillä, ihan tutulla reitillä tai silloin, kun sääolosuhteet ovat haastavat. Jokainen voi ajaa vahingossa karille, siksi on tärkeää mielikuvaharjoitella sitä ennakkoon ja pohtia, kuinka silloin kannattaa toimia. Yleensä karilleajon syy on inhimillinen virhe, josta ei kannata syyttää ketään.

Huom. Veneen pätevän päällikön, kipparin on pysyttävä tyynenä kaikissa tilanteissa ja osoittaa tällä luottamusta miehistölleen ja erityisesti lapsille. Ole hyvä esimerkki muille ja rauhoita tilanne olemuksellasi.

Tarkista oma ja miehistösi loukkaantumiset

Veneen päällikkö on aina yksiselitteisesti vastuussa aluksestaan, sekä sen miehistöstä.
Tarkista miehistön tilanne niin, että selvität ensin, miten itsellesi kävi ja sen jälkeen mitä miehistöllesi tapahtui. Keskitä huomiosi pahiten loukkaantuneeseen ja aina erityisesti lapsiin.

Määrää miehistöä ensiavun antamiseen ja jaa omat huolenpitäjät jokaiselle, mikäli se on mahdollista. Anna toimintaohjeita selkeästi ja rauhallisesti samalla, kun kartoitat kokonaistilannetta.

Huom. Auta ja ohjeista karilleajossa loukkaantuneille ja järkyttyneille viimeistään nyt pelastusliivit päälle.

Tarkista veneen kunto ja vuodon syy

Tarkista heti veneen turvallisuudelle kriittisimpien osien eli rungon, peräsimen ja potkurin vahingot sekä se, ettei veneestäsi vuoda polttoainetta tai öljyä veteen. Estä parhaaksi katsomallasi tavalla paniikin ja mahdollisten lisävahinkojen syntyminen.

Tarkista veneen pohjalla oleva pilssi, onko sinne tullut vettä. Jos veneeseen on tullut vettä, tarkista mistä vesivuoto johtuu; karilleajon aikana pohjaan tulleesta reiästä, rungon halkeamasta, läpiviennistä irronneesta tapista vai esim. veneen sisälle kaatuneesta vesikanisterista. Ryhdy nopeasti tyrehdyttämään mahdollinen polttoainevuoto kaikin käytössäsi olevien keinojen avulla.

Jos veneesi ei ole juuttunut karille, voi olla järkevää ankkuroitua ja estää siten sen ajautuminen vielä pahempaan paikkaan. Kun kiinnität ankkuriköyden keulaknaapiin saat veneesi kääntymään tuuleen niin, etteivät aallot kaadu veneeseen.

Muodosta käsitys tilanteen vakavuudesta ja tarkista sijaintisi

Arvioi avun tarve ja valmistaudu hälyttämään apua heti, sillä pelastajien saapuminen paikalle saattaa kestää. Varmista vielä sijaintisi ja mahdolliset lähelläsi olevat selkeät maa- ja/tai merimerkit, niin ohjaat pelastajat varmasti oikeaan paikkaan.

Pysykää veneessä niin kauan, kun se on kaikille turvallista. Vesi on yleensä kylmää kesälläkin ja vedessä olevia on vaikeaa löytää etenkin huonossa kelissä tai hämärässä. Aallokosta pelastaminen on paljon haastavampaa, kuin osittain upoksissa olevasta veneestä.

Huom. Muista koko alan rauhoittaa miehistöäsi ja kertoa, mitä sinä aiot tehdä tai mitä kaikkien pitää tehdä yhdessä seuraavaksi.

Hälytä apua ajoissa

Apua kannattaa soittaa mahdollisimman pian, koska sen saapuminen voi kestää. Veneen päällikkö voi ohjeistaa miehistönsä jäsenen hälyttämään apua ihan heti, ja tehdä itse vahinkojen tarkastuksia samaan aikaan. Jos tilanne ei lopulta olekaan niin paha, kun alussa luulit, hälytyksen voi aina perua. (Muista silloin myös perua se!)

Ilmoita selkeästi nimesi, aluksesi, tarkka sijaintisi ja henkilömäärä aluksessasi. Kuvaile tilanne ja mahdolliset vuodot. Anna paras arviosi siitä millaista apua tarvitset ja kuinka kiireesti. Toimi aina hätä- ja meripelastuskeskuksen ohjeiden mukaan ja katkaise puhelu vasta luvan saatuasi. Lievässä vahinkotapauksessa ryhdy miehistösi kanssa itsenäiseen toimintaan varmistamaan matkan turvallinen jatkuminen. Älä rasita hätä- tai meripelastuskeskuksia kiireettömillä avunpyynnöillä (kuten esim. veneen hinaus). Silloin kuuluu soittaa Meripelastusseuran TROSSI-palvelunumeroon.

Pätevä päällikkö kantaa vastuun aluksesta ja sen miehistöstä (erityisesti lapsista). Hän arvioi myös lievemmissä tapauksissa huolellisesti sen, kannattaako matkaa enää jatkaa suunnitellusti. Kulkukelpoisen veneen voi ajaa myös lähimpään satamaan suojaan, perusteellisempaan tarkastukseen ennen matkan jatkamista. Miehistökin pääsee silloin rauhoittumaan ja toipumaan kolahduksesta.