Suhteuta kulkunopeutesi aina sellaiseksi, että ehdit varmasti seurata sijaintiasi, navigoida ja tähystää joka suuntaan (360°). Seuraa koko ajan merikartasta, missä kohtaa olet ja minne olet menossa. Vaihtele elektronisen merikartan zoomausta, niin näet kaikki merkit ja karikot paremmin. Huom. Mihinkään merikarttaan ei ole merkitty kaikkia kiviä. Jatkossa niihin tullaan merkitsemään vain kivikkoiset alueet yksittäisiä kiviä.
Vertaa merikartan näkymää ympärilläsi olevaan maisemaan, luotoihin, saariin ja maalla havaittaviin kiintopisteisiin (esim. mastot tms. rakenteet) sekä rannoilla ja vesillä oleviin merimerkkeihin. Tähystä tarvittaessa kiikarilla ja käytä hakuvaloa hämärässä. Huom. Sisävesien karttaa kutsutaan myös merikartaksi.
Oman sijainnin tietäminen on vesillä on turvallisen veneilyn ehdoton perusta. Pysähdy heti selvittämään sijaintisi, jos et tiedä missä olet. Pysähdy myös silloin heti, jos et näe tai löydä tähystämääsi väylän seuraavaa merimerkkiä. Saatat tähystää sitä väärästä suunnasta tai voit jopa olla matkalla väylän ulkopuolella olevalle karille.
Ole koko ajan tietoinen siitä, mihin ilmansuuntaan olet menossa. Veneilijät voivat helposti eksyä tutussakin ympäristössä, koska sama maisema näyttää toiseen vuorokaudenaikaan ja eri kelissä sekä vastakkaiseen suuntaan kuljettaessa ihan erinäköiseltä.
Opettele ilmansuuntien asteet ulkoa, niin kompassin lukeminen on helpompaa. (Pohjoinen 0°, itä 90°, etelä 180° ja länsi 270°). Ole kuitenkin tietoinen siitä, että veneesi magneettisuus aiheuttaa kompassiin aina eksymää ja maan magneettikenttä vuotuista erantoa. Huom. Hyvään elektroniseen merikarttajärjestelmään ja paperiseen merikarttaan on merkitty väylien kulkusuunnat asteina kumpaakin suuntaan.
Opettele merimerkit (kardinaali, väylä ja erikoismerkit ennen vesille lähtöä. Näin osaat sivuuttaa rannoille ja luodoille sijoitetut, sekä vesillä olevat merimerkit aina niiden oikealta, turvalliselta puolelta. Tätä varten sinun tulee tietää myös ilmansuunnat suhteessa kulkusuuntaasi.
Huom. Vesilaki ohjeistaa yksityisiä esim seuroja merkitsemään yksityisiä turvalliseksi katsomiaan vesiväyliä kardinaali ja karimerkin kaltaisilla sinivalkoisilla merimerkkeillä (Traficom 2020) Niitä ei ole merikartoissa eikä Väylävirasto vastaa niiden sijainnista, eikä tarkastamisesta. Huom. Vesiliikennettä ohjaavia merkkejä kutsutaan myös sisävesillä merimerkeiksi.
Paperikartta näyttää selkeän kokonaiskuvan laajasta vesialueesta. Elektroniset laitteet eivät ole 100 % luotettavia, koska niiden akun varaus voi loppua, ohjelmisto jumittua, laite mennä rikki tai sammua, jos se kastuu tai putoaa. Tiedosta se, että satelliittipaikannuksessa on aina poikkeamaa siihen, missä kohtaa todellisuudessa olet. Satelliittipaikannussignaalia (gnss) voidaan myös tahallisesti häiritä.
Elektroniset karttaohjelmat poikkeavat aina jonkin verran toisistaan, eikä niihin ole merkitty kaikkia kareja. Yleensä osa niiden merimerkeistä ja kareista saadaan esiin vasta, kun näkymää zoomaa riittävän suureksi. Pidä veneesi kartat ja karttaohjelmat päivitettyinä, sillä niihin tehdään tarkennuksia ja korjauksia lähes vuosittain.
Huom. Älypuhelimiin ja tabletteihin on saatavana erilaisia navigointisovelluksia. Niitä voikin käyttää navigoinnin tukena, mutta älä koskaan navigoi pelkän puhelimen avulla. Lainsäädäntökin edellyttää, että veneessä on oltava mukana virallinen paperinen merikartta. Suojaa elektoniset laitteet ja puhelimet kastumiselta ja huolehdi niiden latauksesta. Muista, että sijaintipalvelu kuluttaa akun varausta nopeasti, siksi mukaan kannattaa aina ottaa myös varavirtalähde ja latausjohto.
Selvitä etukäteen ja suunnittele reittisi sen mukaan, kuinka paljon vettä veneesi tarvitsee alleen. Turhia riskejä ei kannata ottaa, varsinkaan aallokkoisella kelillä. Liian matalassa vedessä liikkuminen lisää karilleajon riskiä ja stressaa veneen päällikön lisäksi yleensä koko miehistöä.
Tarkista aina ennen vesille lähtöä, kuinka korkealla vesi juuri sinä päivänä on (esim. Ilmatieteenlaitos ja ymparisto.fi). Mm. tuuliolosuhteet vaikuttavat vedenkorkeuteen merellä. Sisävesillä yleensä sulamisvedet, kuivuus, sateet, jokien padot ja niiden juoksutukset. Huom. Vedenkorkeus saattaa vaihdella jopa 2 metriä Suomen kaikilla vesialueilla, sekä sisävesillä, että merialueilla.
Etukäteen suunnitellulla reitillä veneily on rattoisaa, kun tietää aina kulkevansa riittävän syvällä väylällä.
Veneilytietoa- ja taitoa verkossa (Meripelastus Veneilytaito.fi)
Lue TROSSI-palvelusta täältä (Meripelastus.fi)
Ohjeita veneilijöille (Rajavartiolaitos)
Veneilytutkimus 2024 (Traficom)
Hälytä apua:
Sisävesillä puh. 112 (Hätäkeskuslaitos)
Merellä ensisijaisesti puh. 0294 1000 (Meripelastuskeskus) tai puh. 112 (Hätäkeskuslaitos).
Kun soitat hätä- tai vaaratilanteessa ilmoita:
• Nimesi, aluksesi ja sijaintisi mahdollisimman tarkasti
• Kerro mitä on tapahtunut, onko loukkaantuneita tai ihmishenkiä vaarassa
• Kerro millaista apua tarvitaan
• Älä katkaise yhteyttä ennen kuin saat siihen luvan!
Kiireettömissä tilanteissa:
(1.5.-31.10) Meripelastusseuran TROSSI-palvelunumero puh: 0800 302 230
Lisätietoa yksityisten kulkuväylien merkinnästä (Traficom, 2020)
Lisätietoa uudistuksesta kivikkoisten alueiden esitystavassa merikartalla (Traficom, 2023)
Ryhmän oppaat syventävät osaamistasi mm, veneilyyn perheen, senioreiden ja vaikka koiran kanssa. Saat tietoa myös kuinka toimia vaikka sumussa tai muussa hätätilanteessa.